29.6.2016

I'M BACK - SORT OF

Yritetään tätä kirjoittamista taas. Aika on mennyt niin nopeasti. En ole avannut bloggeria varmaan kertaakaan tuon edellisen maaliskuisen postauksen kirjoittamisen jälkeen. Syitä tähän on monia, joista suurin on ajan puute. Jos avaat konetta kerran viikossa, niin blogipostausten tuottaminen käy vaikeaksi. Tähän pariin kolmeen kuukauteen on mahtunut aivan valtavasti kaikkea, suurimpina asioina ehdottomasti muutto ja uuden kodin pystyttäminen. Muutto meni onneksi suht kivuttomasti, kun on lähipiirissä iso kasa ihania ja avuliaita ihmisiä. Itsehän en tehnyt juuri mitään muuton eteen, minun piti vaan olla paikalla ja antaa ohjat muille. Toinen kovasti arkea pyörittävä asia on tuo edellisessäkin postauksessa näkynyt koiranpentu. En kylläkään tunnista tuota maaliskuun pientä karhuvauvaa, sillä nyt se makaa tuossa jaloissa melkein 10 kiloa painavampana. Pieni vauva on jo perjantaina puolivuotias! 

Blogin jatkon suhteen mulla ei ole mitään odotuksia tai lupauksia. Tänne saattaa tulla tavaraa tai sitten se jää taas. Asuideoita olisi vaikka kuinka paljon ja nyt kuvaajiakin löytyy helposti, joten toivottavasti saan jotain materiaalia niistä edes irti. Kamera täyttyy 99% koiran kuvista, mutta pystyin kuin pystyinkin poimimaan tähän postaukseen joitain blogikelpoista julkaistavaa. Todella iso osa lukijoista on jo statistiikkojen mukaan lähtenyt etsimään muuta luettavaa, mutta elättelen toiveita, että edes joku tämän lukee! :)


IMG_9186 IMG_9039 IMG_9046-. IMG_9055 IMG_9101 IMG_9177 IMG_9219 IMG_9226 IMG_9197 IMG_9230

Nyt me vietetään kauan odotettua kesälomaa meidän mökillä. Olen ollut täällä yötä viimeksi lapsena, joten tätä hetkeä on odotettu kauan. Tämä viikko menee nollaten raskasta työkevättä, enkä juuri keksisi parempia maisemia tähän. Nyt on uitu olkapäät kipeiksi, pidetty jokailtaisia saunamaratooneja, kannustettu Italia ja Islanti voittoon (Saksa kuitenkin voittaa koko potin ;)), lenkkeilty mökkitiellä, naukkailtu valkkaria ja katsottu vierestä kuinka tuo karvainen ystävä nauttii sydämensä kyllyydestä. Viikonlopuksi tulee vielä lauma sukulaiskoiria, joten hauskaa riittää koissuväelläkin <3 Mua odottaa kotona yksi tulokas laukkuperheeseen, joten voipi olla että pientä unboxingia olisi luvassa jossain vaiheessa. Mua voi seurata snapchatissä nimellä tuttaaleksandra (niinkun monet teistä jo seuraakin), sinne tulee päivitettyä aika paljon enemmän kuin tänne. Mutta ihanaa kesää kaikille, jotka tämän kirjoituksen sattuvat näkemään! :)

4.3.2016

PUPPY LIFE

IMG_8602 IMG_8558 IMG_8608 IMG_8623


Hmm.. Tässä on ollut nyt siihen malliin kiirettä, että ajattelin jo blogin jäävän lopullisesti taakse, kun konetta ei edes ehdi avaamaan. Mutta toisaalta ajattelin myös, että on varmasti kiva joskus tulevaisuudessa lukea näitä Hillan vauva-aikojen postauksia :) 

Nyt voisi sanoa, että tuo mimmi on jo aikalailla täysin kotiutunut. Niin siitä maaseudun rauhaan syntyneestä lapinkoirapennusta on tullut jo ihan kelpo kaupunkikoira. Ruuhkaliikenne busseineen kaikkineen saa rämistellä ohi ja koiraa ei oikein tunnu kiinnostavan. Sosiaalistaminen on jo ihan hyvällä mallilla, mutta muuten olenkin ottanut siitä suurta stressiä. Jotenkin ihan mahdottoman vaikeaa saada sisällytettyä niin paljon uusia asioita näiden ensimmäisten kriittisten viikkojen sisään. Tuntuu että koko ajan olisi pakko olla menossa ja kuljettamassa pentua ympäri maailmaa, tai sitten on maailman huonoin koiranomistaja.

Toinen (vähän pienempi) stressin aiheuttaja on tietenkin se paljon puhuttu sisäsiisteyskouluttaminen. Hilla opetetaan tekemään asiansa suoraan ulos, sillä sanomalehtitouhuaminen tuntuu aika turhalta välivaiheelta. Ulkona saakin sitten rampata usein, mutta nyt jo onneksi tuntee tuon rytmiä niin hyvin, että tietää koska lähdetään pihalle. Ja maailma nyt ei kaadu siihen jos lattialle tulee vielä jokunen vahinko.

Oma kärsivällisyys on saanut kovaa treeniä viime aikoina. Pari kertaa päivässä tulee laskettua tuhanteen, kun pentu hepuloi ja syöksyy joka paikkaan naskalihampaat edellä. Vielä en ihan mikään buddha ole tyyneydeltäni, mutta ainakaan pinna ei ole enää ihan niin helposti katkeavaa tyyppiä mitä aiemmin. Kaikki jaksaa muistuttaa, miten nyt pitää vaan nauttia tästä lyhyestä pentuajasta. Ja mähän nautin. Ja vähän stressaankin tietysti, niin kuin kaikkea muutakin yleensä. Mutta nautin silti enemmän.

28.2.2016

HILLA

IMG_9425

Viime viikon sunnuntaina tapahtui jotain hyvinkin mullistavaa, kun tälläinen (silloin) 7 viikkoinen lapinkoiratyttönen asteli taloon. Nyt hän on jo huimat 8 viikkoa vanha ja tuosta kuvasta muuttunut vieläkin enemmän pörheän karhunpennun näköiseksi :D Tyttö on niin kovin kiltti ja todella reipas. Yksinolo ei näytä tuottavan minkäänlaisia vaikeuksia (*koputan puuta*) ja kaupunkielämään sopeutuminenkin on jo yllättävän hyvällä mallilla. Väsyttäväähän tämä pentuarki kieltämättä on. Vähillä unilla on menty ja tuo penneli pitää kyllä huolen, että tulee touhuttua sen mukana aamusta iltaan. Siksi onkin ehkä paras tunne ikinä, kun pitkän iltahepulin jälkeen tuo vihdoin sulkee silmänsä ja nukahtaa :D Mutta en vaan malta odottaa että näen minkälainen koira tästä pikkutermiitistä vielä kasvaa :)


Hah, tiedän että kierrätän tätä samaa kuvaa nyt jokaisessa some kanavassa mitä omistan, mutta koita nyt ottaa hyvää kuvaa duracellpupusta, jolla on vielä lähes musta naama. Ei hyvä yhtälö valokuvaamiseen, mutta muuten hän onkin lähestulkoon täydellinen.

Tässä on Hilla.

8.2.2016

WEEK 4 & 5

Pikamoikat täältä talvilomalta! :) Ihan hirveästi on tapahtunut kaikkea ihanaa viime aikoina, mutta oon ilmeisesti alitajuntaisesti halunnut nauttia asioista siinä hetkessä, eikä ole tullut räpsittyä kuvia muistoksi. Ei muuten ole mikään huono idea todellakaan! Tämä loma tulee sinänsä tyhmään saumaan, kun juuri joululomalla tuli rentouduttua ihan tarpeeksi. Nyt sitten pitäisi jo uudestaan ottaa rennosti, huh! :D Suunnitelmissa onkin nyt vaan olla ilman kalenteria, hengailla yöpuvussa ja sotkunutturassa koko päivä, antaa kasvojen relata ilman meikkiä ja olla ajattelematta työjuttuja. Vika kohta ei ole ihan vielä toteutunut, mutta muuten ollaan hyvällä alulla. Sään jumalat ei ole ollut mun puolella myöskään, olisin halunnut edes kerran käydä hiihtämässä tänä talvena, mutta sade ja lumen alta pilkistelevä ruoho taitaa torpata nämä suunnitelmat heti alkuunsa. Ehkä ensi talvena paremmalla onnella.

DDF54630-AB2B-416C-853B-ABE55A73FEEE-tile

1. Talvinen auringonpaiste bussin ikkunasta taltioituna.
2. Juoksulenkit kulkee hyvin, mutta kotitreenin kanssa on ollut pieniä käynnistymisvaikeuksia...
3. Onnea on ystävät, joille pystyy raportoimaan lemmikin viikon kestäneen ummetuksen väliaikatietoja whatsuppryhmään <3 Vain eläinihmiset pystyy samaistumaan tähän :D
4. Auringonlasku ja lenkki jäätiellä

IMG_9274-tile

1. Meidän jengin iltakävely.
2. Pyynikki tarjoaa ainakin kivan taustan lenkeille.
3. Sunnuntai oli koirapäivä ja pääsin pitkästä aikaa halailemaan tätä rakasta!
4. Ja se tärkein asia. Viikko sitten kävimme katsomassa neljän viikon ikäisiä koiravauvoja ja heidän ihanaa äitiään. Yksi tuolla taustalla pötköttelevistä pennuista muuttaa minun luokseni vielä <3
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...